"Terveyttä kätesi ulottuvilla"

Juha Simola

Konsultaatiot Kampissa (Helsinki) ja Iso-Omenassa (Espoo).
Harjoittelu voi tapahtua käymälläsi kuntosalilla. Myös harjoittelu ja kuntoutus asiakkaan kotona on mahdollista.

0442483560

jsimola@me.com

Kirjaudu sisään

Artikkelit

Keripukki eli rickets

04.04.2018 18:31
Tältä näyttää keripukki luonnossa. Koska vastalon tukipiste on nilkan yläpuolella voi keripukin havaita ensin sääriluun alaosan kaareutumisena. Tämän on merkki pitkittyneestä D-vitamiini vajeesta. Tämä on korjautuva häiriö mutta vaatii aikaa ennenkuin luusto uudelleen muotoutuu. Luustossa on...

Omega-3 rasvahapot

31.03.2018 08:56
Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, joten tarvitsemme niitä päivittäin. Tarve on noin 1% kokonaiskaloreistamme eli 2400kcal nauttiva ihminen tarvitsee 2.4g omega-3 rasvahappoja. Tarve on siis paljon suurempi kuin on aikaisemmin luultu. Omega-3 rasvahapoilla on tunnetusti...
Ihmisaivoissa on arvioilta 86 miljardia neuronia ja saman verran hermosoluja tukevia gliaosoluja. Yksi gliasolu kykenee huolehtimaan ainakin kymmenestä synapsista. Signaalit välittyvät sähköisesti hermoja pitkin ionivarausten avulla. Neuroneissa on satoja yhteyksiä ympäröiviin hermosoluihin ja...
Vanhenemista karakterisoidaan usein fysiologisen toiminnan menetyksenä mikä johtaa lopulta kuolemaan. Kudosten kunnon heikkeneminen on ihmisen patologialle riski tekijä, joka johtaa syöpään, diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä neurodegeneratiivisiin sairauksiin.  Geneettiset...

Hallmarks of aging

29.03.2018 10:30
Aging is frequently characterized by loss of physiological activity, which will eventually result in death. Tissue loss of condition is the human pathology risk factor that leads to cancer, diabetes, cardiovascular diseases and neurodegenerative diseases. Genetic pathways and biochemical processes...

Supplements

14.12.2015 09:29
First of all will have to calculate the adequate intake of D-vitamin. An easy calculation to determine it is 2(ug) times weight (kg). This will give you the optimal amount of the supplement daily. Half life of D3 is 12-24 hours so don’t forget..Taking extra omega-3 will aid your immune system and...

Unen terveysvaikutukset

14.11.2015 11:36
Riittävä uni on tärkeä osa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa mieleen, painoon ja sydämemme. Unen aikana muistimme vahvistuvat ja aivomme käsittelevät uusia opittuja asioita. Vähäinen uni on liitetty myös lyhyempään elinkaareen. Unen määrä ja laatu vaikuttaa monella tapaa elämänlaatuun. Alle...

Lihasten toiminta

14.11.2015 11:30
Lihakset ohjaavat kehonsisäisiä liikkeitä supistamalla ja rentoutumalla. Kehossa on kolmen tyyppisiä lihaksia: sileitä lihaksia, sydänlihaksia ja luustolihaksia. Puhuessamme lihaksista tarkoitamme useimmiten juovikkaita lihaksia eli luustolihaksia. Näitä ovat uloimmat luurankoon kiinnittyvät...

Geenit ja perinnöllisyys

10.11.2015 13:00
Geenit määrittävät, keitä olemme. Ne ovat perinnöllisyyden perusyksikkö, joista jokainen sisältää koodatut ohjeet proteiinin valmistukseen. Ihmisellä on arvioilta 20 500 geeniä, joiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta yli 2 miljoonaan emäspariin. Ne vaikuttavat kaikkeen fysiologiassamme. Niiden...

Hormonit

06.11.2015 16:32
Endokriininen järjestelmä ohjaa ihmisen kehoa. Endokriinisen järjestelmän umpieritysrauhaset kommunikoivat solujen kautta ja ohjailevat niitä sekä elimiä hormoneilla. Rauhasten erittämät hormonit siirtyvät verenkiertoon ja niiden kohteena on tietyt elimet. Kohde-elimissä on hormonireseptoreja,...
<< 1 | 2 | 3 >>

Äänestys

Onko sivut mieliset

Onnellisuus neurotieteen näkökulmasta

29.03.2018 10:38

Ihmisaivoissa on arvioilta 86 miljardia neuronia ja saman verran hermosoluja tukevia gliaosoluja. Yksi gliasolu kykenee huolehtimaan ainakin kymmenestä synapsista. Signaalit välittyvät sähköisesti hermoja pitkin ionivarausten avulla. Neuroneissa on satoja yhteyksiä ympäröiviin hermosoluihin ja muodostavat laajoja verkostoja. Ihmisaivojen 300 biljoonassa synapsissa välittäjäaineet välittävät viestejä hermosta toiseen. Jokaista välittäjäainetta varten on omat reseptorit. Ne voivat aktivoida tai estää hermojen toimintaa.

 

Mielialojen kannalta keskeisessä asemassa on limbinen järjestelmä eli pieni yhteen liittyneiden aivojenosien muodostama kokonaisuus. Se osallistuu muistojen tallentamiseen ja päätösten tekoon. Limbinen järjestelmä on kiinnittynyt hajukäämiin, joka käsittelee nenästä tulevia hajusignaaleja. Tämän biologisen linkin avulla yhdistämme tuoksut muistoihimme. Tuttu tuoksu laukaisee hajupohjaiset muistot, joka aiheuttaa aivoaaltojen ilmaantumisen samalle alueelle.

Talamuksen mediaalinen tumake yhdistää limbisen järjestelmän muihin aivoalueisiin ja osallistuu tunteiden käsittelyyn. Etuaivojen tyvitumakkeet osallistuvat positiivisten tunnevirikkeiden syntyyn ja aktivoituvat palkitsemiseen tai kannustamiseen liittyvissä tilanteissa. Silmien yllä oleva orbitofrontaalinen aivokuori erottelee positiivia kokemuksia kuten palkitsemista ja negatiivisia tunnekokemuksia kuten rangaistusta.

 

”Mielihyvän tunteminen on kehittynyt ennen muinoin ja perustuu kemialliseen palkitsemisjärjestelmään. ”

 

Mielihyväkeskukseksi nimetyt septumtumakkeet toimivat välityspisteinä limbisen järjestelmän yhteyksille. Aivokaari kuljettaa signaaleja hermokimpun välityksellä aivotursosta hypotalamukseen. Limbinen järjestelmä vaikuttaa kehoon hermo- ja hormonisignaaleilla, jotka välittyvät hypotalamusta ja aivolisäkettä pitkin. Nenästä saapuva tieto välitetään suoraan limbiseen järjestelmää, mistä syystä tuoksuilla on vahva yhteys tunteisiimme ja muistoihimme. Mantelitumakkeen kaksi mantelin muotoista aivosolukimppua ohjailevat käyttäytymistämme ja fysiologisia reaktioitamme tunnevirikkeisiin, kuten pelkoon ja ahdistukseen. Aivoturson kaksi sarvea ovat mukana muuntamassa lyhytkestoisia muistoja pitkäkestoisiksi. Tuntemukset kulkevat kehossa hermoja pitkin. Hermot yhdistyvät synapseilla, jotka liittävät aivot kehoon tunnereaktioiden ohjailemiseksi.

 

Kemialliset viestinviejät ovat dopamiini, noradrenaliini, GABA, serotoniini, endorfiinit ja oksitosiini. Aivojen palkitsemisjärjestelmän dopamiini liittyy motivaatioon, määrätietoisuuteen, mielihyvään ja riippuvuuteen. Korkeat dopamiinitasot johtavat todellisuudentajun menetykseen, harhanäkyihin ja tunteettomuuteen. Pieni dopamiinimäärä liittyy riippuvuuteen ja riskien ottoon. Noradrenaliini ohjailee äkillistä vireyden tunnetta, taistele-tai-pakene-reaktiota. Se säätelee tunteiden fyysisiä osatekijöitä, kuten nopeutunutta sykettä, ja parantaa aivojen valppautta, ajatustoimintaa ja päätöksentekoa. GABA eli gamma-aminovoihappo on aivojen estävä välittäjäaine. Se tyynnyttää hermovälitystä, jolloin neuronit saavat toipua. Lisääntynyt GABA-pitoisuus vähentää ahdistusta ja stressiä. Serotoniini tunnetaan kyvystä supistaa verisuonia. Vasta myöhemmin 5-hydroksi-tryptamiini (5-HT) sai maineensa “onnihormonina”. Endorfiineja tuotetaan luonnollisesti kipuun, jännitykseen ja liikunnan yhteydessä. Endorfiinit ohjailevat hermotoimintaa rauhoittamalla, lievittämällä kipua ja tuottamalla iloa. Kiintymys- ja rakkaushormonina tunnettua oksitosiinia esiintyy ainoastaan nisäkkäillä. Oksitosiini vaikuttaa intiimiyteen, synnytykseen, seksuaaliseen kiihottumiseen, luottamukseen ja kiintymiseen.