"Terveyttä kätesi ulottuvilla"

Juha Simola

Konsultaatiot Kampissa (Helsinki) ja Iso-Omenassa (Espoo).
Harjoittelu voi tapahtua käymälläsi kuntosalilla. Myös harjoittelu ja kuntoutus asiakkaan kotona on mahdollista.

0442483560

jsimola@me.com

Kirjaudu sisään

Artikkelit

Vatsarasva

26.10.2018 14:03
Vatsarasva on monella tapaa haitallista. Se vaikuttaa kokonaisterveyteemme merkittävästi. Rengas vyötäröllä ympäröi sinun maksasi, vatsan ja ruoansulatuskanavan ympäristön. Se on biologisesti aktiivista; se pumppaa ulos hormoneja ja muita aineita. Se voi myös lisätä riskiä saada metabolisia...

Testosteronin hoito

11.09.2018 02:43
Miehen testosteroniin vaikuttavat elintavat ja ravinto. Testosteroni vaikuttaa miehisten ominaispiirteiden muodostumiseen, kuten parran kasvuun. ja karvoituksen lisääntymiseen. Aivolisäke säätelee kivesten testosteronin tuotantoa luteinisoivan hormonin avulla. Hypotalamus ohjaa luteinisoivan...

Elämäsi oppitunnit

01.06.2018 05:05
Tee omat valinnat aivan jokaisena päivänä jona heräät uuteen aamuun. Priorisoi asioita omalta näkökulmalta. Et ole altavastaaja missään olosuhteissa. Voit muuttaa elämäsi suunnan ja toimia uudella ja toimivammalla toimintamallilla tarpeen vaatiessa. Keskity olennaiseen ja saavutat sen mihin pyrit....

BOYS NOT TOYS

10.04.2018 15:44
Kuukaudet vierivät haluat onnistua elämässä. Tavoitteet ovat korkealla mutta välillä et pidä lapaa jäässä. Tarkoitukseni on herättää sinua ajattelemaan ja voimaan paremmin. Turha yrittää esittää jotain koko lopun elämääsi. Taistelu ei tuota hyvää lopputulosta kanssasi. Entsyymit ovat tärkeitä...

Lapset ja elämä

09.04.2018 23:21
Kalsiumfosfaatti säätelee sinun kasvua ja kehitystä. Älä syö lääkkeitä! Ne vain pahentavat oloasi. Limainen yskä on huono asia mutta ”infections” ovat vain osa elämää. Tartu siis rattaisiin ja pidä itsestäsi huolta. Ilmapiiri vaikuttaa sinuun enemmän kuin tiedät. Kasvu ja kehitys ovat tärkeitä...
"Medical Research" osoittaa, että kysessä on verisuoniston häiriötila, joka on rappeuttava sairaus. Dieetti vaikuttaa metaboliittien toimintaan. Aineenvaihduntatuotteet joutuvat elimistön kierrätettäväksi. Syö 3 ateriaa päivässä, mutta tarkkaile mitä syöt! Ravinnolla on suuri merkitys...

MS-Tauti

09.04.2018 17:48
Aksonien toiminnan vajaus! Voiko se olla mahdollista? Aksonit muodostavat hermoyhteyksiä koko ajan. Niiden toiminta perustuu siihen, että ne voivat kasvattaa ja tarvittaessa supistaa hermoyhteyksiä. Toiminta on kuin elokuvissa. Hermoyhteyksien elossapysyminen on elinehto aivojen toiminnalle. Minun...
Kuvien muodostuminen retinassa on meille elintärkeää! Silmän pinta on sileä ja kaareutunut. Retinan verkostoituminen aivoissa on monimutkainen. Prosessi vaatii hyvät olosuhteet. ”Phototransduction” eli valon johtuminen silmän retinassa. Sauvat ja tapit ovat kaksi solutyyppiä. Ihminenkin on saanut...

Elämän yhtälö

07.04.2018 16:01
Elämän yhtälö Elämä on yhtälö ja monimutkainen sellainen. Ihmiskuntaa on ravistelut monet katastrofit vuosien saatossa. Köyhyys aiheuttaa kuitenkin monia muita terveysongelmia, ja aliravitsemus lyhentää elinajanodotetta jopa maapallon rikkaimmissa maissa. Ranska on tästä hyvä esimerkki, sillä...
Ympäristötekijät vaikuttavat paljon terveyteemme. Ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys. Sosiaaliset suhteet ja työelämä vaikuttavat paljon elämänlaatuumme. Elämä on monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Oletko koskaan iettinyt elämäsi tarkoitusta? Oletko kysynyt koskaan...
1 | 2 | 3 >>

Äänestys

Onko sivut mieliset

Onnellisuus neurotieteen näkökulmasta

29.03.2018 10:38

Ihmisaivoissa on arvioilta 86 miljardia neuronia ja saman verran hermosoluja tukevia gliaosoluja. Yksi gliasolu kykenee huolehtimaan ainakin kymmenestä synapsista. Signaalit välittyvät sähköisesti hermoja pitkin ionivarausten avulla. Neuroneissa on satoja yhteyksiä ympäröiviin hermosoluihin ja muodostavat laajoja verkostoja. Ihmisaivojen 300 biljoonassa synapsissa välittäjäaineet välittävät viestejä hermosta toiseen. Jokaista välittäjäainetta varten on omat reseptorit. Ne voivat aktivoida tai estää hermojen toimintaa.

 

Mielialojen kannalta keskeisessä asemassa on limbinen järjestelmä eli pieni yhteen liittyneiden aivojenosien muodostama kokonaisuus. Se osallistuu muistojen tallentamiseen ja päätösten tekoon. Limbinen järjestelmä on kiinnittynyt hajukäämiin, joka käsittelee nenästä tulevia hajusignaaleja. Tämän biologisen linkin avulla yhdistämme tuoksut muistoihimme. Tuttu tuoksu laukaisee hajupohjaiset muistot, joka aiheuttaa aivoaaltojen ilmaantumisen samalle alueelle.

Talamuksen mediaalinen tumake yhdistää limbisen järjestelmän muihin aivoalueisiin ja osallistuu tunteiden käsittelyyn. Etuaivojen tyvitumakkeet osallistuvat positiivisten tunnevirikkeiden syntyyn ja aktivoituvat palkitsemiseen tai kannustamiseen liittyvissä tilanteissa. Silmien yllä oleva orbitofrontaalinen aivokuori erottelee positiivia kokemuksia kuten palkitsemista ja negatiivisia tunnekokemuksia kuten rangaistusta.

 

”Mielihyvän tunteminen on kehittynyt ennen muinoin ja perustuu kemialliseen palkitsemisjärjestelmään. ”

 

Mielihyväkeskukseksi nimetyt septumtumakkeet toimivat välityspisteinä limbisen järjestelmän yhteyksille. Aivokaari kuljettaa signaaleja hermokimpun välityksellä aivotursosta hypotalamukseen. Limbinen järjestelmä vaikuttaa kehoon hermo- ja hormonisignaaleilla, jotka välittyvät hypotalamusta ja aivolisäkettä pitkin. Nenästä saapuva tieto välitetään suoraan limbiseen järjestelmää, mistä syystä tuoksuilla on vahva yhteys tunteisiimme ja muistoihimme. Mantelitumakkeen kaksi mantelin muotoista aivosolukimppua ohjailevat käyttäytymistämme ja fysiologisia reaktioitamme tunnevirikkeisiin, kuten pelkoon ja ahdistukseen. Aivoturson kaksi sarvea ovat mukana muuntamassa lyhytkestoisia muistoja pitkäkestoisiksi. Tuntemukset kulkevat kehossa hermoja pitkin. Hermot yhdistyvät synapseilla, jotka liittävät aivot kehoon tunnereaktioiden ohjailemiseksi.

 

Kemialliset viestinviejät ovat dopamiini, noradrenaliini, GABA, serotoniini, endorfiinit ja oksitosiini. Aivojen palkitsemisjärjestelmän dopamiini liittyy motivaatioon, määrätietoisuuteen, mielihyvään ja riippuvuuteen. Korkeat dopamiinitasot johtavat todellisuudentajun menetykseen, harhanäkyihin ja tunteettomuuteen. Pieni dopamiinimäärä liittyy riippuvuuteen ja riskien ottoon. Noradrenaliini ohjailee äkillistä vireyden tunnetta, taistele-tai-pakene-reaktiota. Se säätelee tunteiden fyysisiä osatekijöitä, kuten nopeutunutta sykettä, ja parantaa aivojen valppautta, ajatustoimintaa ja päätöksentekoa. GABA eli gamma-aminovoihappo on aivojen estävä välittäjäaine. Se tyynnyttää hermovälitystä, jolloin neuronit saavat toipua. Lisääntynyt GABA-pitoisuus vähentää ahdistusta ja stressiä. Serotoniini tunnetaan kyvystä supistaa verisuonia. Vasta myöhemmin 5-hydroksi-tryptamiini (5-HT) sai maineensa “onnihormonina”. Endorfiineja tuotetaan luonnollisesti kipuun, jännitykseen ja liikunnan yhteydessä. Endorfiinit ohjailevat hermotoimintaa rauhoittamalla, lievittämällä kipua ja tuottamalla iloa. Kiintymys- ja rakkaushormonina tunnettua oksitosiinia esiintyy ainoastaan nisäkkäillä. Oksitosiini vaikuttaa intiimiyteen, synnytykseen, seksuaaliseen kiihottumiseen, luottamukseen ja kiintymiseen.