"Terveyttä kätesi ulottuvilla"

Juha Simola

Konsultaatiot Kampissa (Helsinki) ja Iso-Omenassa (Espoo).
Harjoittelu voi tapahtua käymälläsi kuntosalilla. Myös harjoittelu ja kuntoutus asiakkaan kotona on mahdollista.

0442483560

jsimola@me.com

Kirjaudu sisään

Artikkelit

Motivaatio on sisäinen voima, joka ajaa meitä opiskelemaan, tekemään töitä ja se ohjaa meidän toimintaa päivittäin. Se ei ole staattinen tila vaan muuttuu ja vaihtelee tilanteen, ajan sekä paikan mukaan. Parhaimmillaan motivaatiota voisi kuvailla sisäisenä palona johonkin asiaan. Psykologiassa...
Niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa motorista oppimista säätelevät aivojen ja selkäytimen eri osat liikemallien avulla. Hermosto mittaa sensorisesti liikesuoritusta ja korjaa liikemallia pikkuaivojen avulla. Liikkeiden oppiminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: kognitiivinen (mitä tehdään),...

Life Management

06.11.2015 15:23
Useat kuormitustekijät ravistelevat meitä elämämme varrella. Kuinka monet meistä tekevätkään liikaa töitä ja nukkuvat tai liikkuvat liian vähän. Jo liiallinen istuminen tai muutaman kilon ylipaino laskevat elämänlaatuamme. Useimmat meistä on kuullut sanonnan, että terveen elämän perusteet ovat...
Toistojen merkitys perustuu siihen, että meillä on kolmen tyyppisiä poikkijuovaisia lihassoluja ja harjoittelu kohdistuu kerralla yhden tyyppisiin lihassoluihin. Poikkijuovaiset lihassolut luokitellaan sen mukaan miten ne käyttävät energiaa tuottaakseen liikettä. Lihassolut ja liikunta itsessään...
Täällä pohjolassa on jo pitkään kiistelty tämän kehossa muodostuvan vitamiinin saannista. Ainoa mikä on varmaa, että sitä tarvitaan joka päivä, kun UV-indeksi laskee. Meillä Suomessa tämä tieto voi kuulostaa lohduttomalta mutta fiksu selviää aina.  Aluksi voitaisiin keskustella miten...
Tämän kunniaksi voi pari papua keittää. Kahvin terveysvaikutuksista on monenmoista tarua mutta viime vuosina on löydetty yhä enemmän tukea kahvin positiivisista vaikutuksista terveyteemme. Nyt voit jo varmuudella kaivaa expressokeittimesi kaapista ja hyvällä omalla tunnolla ottaa kupposen, jos...
Mikä ajaa Sinua tekemään valintoja, jotka olet tehnyt. ?Mikä on se asia, jonka sinä haluisit muuttaa elämässäsi? Onko sinulla vaivoja, joille ei ole selitystä? Työskenneltyäni tutkimusmaailmassa tulin siihen johtopäätökseen, ettei ihmistä voi tutkia eläimillä. Ei tutkimuksista voida vetää...

Ravinto

06.11.2015 15:13
Ravinnon merkitys hyvinvoinnille on 80%. On siis sanomattakin selvää, ettei kenestäkään tulee urheilijaa tai reipasta lasta mikäli ravitsemusasiat eivät ole kunnossa. Perusteista on hyvä lähteä. Monet pyytävät jotain hyvää lisäravinnetta tai konstia, jolla voi kompensoida elintapojaan. Tärkein...

Pysy Nuorekkaana

06.11.2015 15:12
Nuorekkaana pysyminen on hankalaa. Kehosi alkaa menettää lihaksia ja päivittäinen toiminta alkaa tuntua taakalta. Miehen testosteronitaso laskee ja naisilla kuukaustiskierto heikkenee. Ongelma johtuu hormonitoiminnan huonontumisesta.  On vain loogista korjata ongelmat siellä missä ne ilmenee...
Ainakin 25% suomalaisista kärsii kaamosoireista jossakin elämänviheessa. Ilmiötä kutsutaan nimellä seasonal affective disorder (SAD) ja me suomalaiset olemme vaarassa sairastua siihen maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Kaamos väistyy kuitenkin elintapoja ja ympäristöä muuttamalla. Tärkein tekijä...
<< 1 | 2 | 3

Äänestys

Onko sivut mieliset

Hormonit

06.11.2015 16:32

Endokriininen järjestelmä ohjaa ihmisen kehoa. Endokriinisen järjestelmän umpieritysrauhaset kommunikoivat solujen kautta ja ohjailevat niitä sekä elimiä hormoneilla. Rauhasten erittämät hormonit siirtyvät verenkiertoon ja niiden kohteena on tietyt elimet. Kohde-elimissä on hormonireseptoreja, jotka reagoivat hormonin välittömiin kemiallisiin ohjeisiin.

Hormoneja on kolme perustyyppiä: peptidihormoni, mainita ja steroidit. Kehossa on yhteensä 50 erilaista hormonia. Valtaosa hormoneista on lyhyistä aminohappoketjuista koostuvia peptidejä. Aivolisäke ja lisäkilpirauhaset erittävät niitä. Kilpirauhanen ja lisämunuaisen ydinkerros erittävät amiineja, joita tarvitaan taistelu- ja pakoreaktioissa.

Endokriinisen järjestelmän aiheuttamat muutokset toimivat hermostua hitaammin. Ne säätelevät kasvua, mielialoja, aineenvaihduntaa, lisääntymistä ja kehon sisäistä tasapainoa. Aivolisäke, kilpirauhanen ja lisämunuaiset ovat endokriinisen järjestelmän pääosat. Sen muita osia ovat miehen kivekset, naisen munasarjat ja haima.

Hypotalamus säätelee herneen kokoisen aivolisäkkeen toimintaa. Nämä aivojen kaksi elintä hoitavat yhdessä endokriinisen järjestelmän hormonien takaisinsyöttötoimintoja ja ylläpitävät kehon sisäistä tasapainoa.

Aivolisäkkeessä on etu- ja takalohko. Etulohko erittää seitsemää tärkeää hormonia. Se erittää kasvuhormoneja, jotka stimuloivat lihasten ja luiden kehittymistä. Lisäksi etulohko stimuloi munarakkuloiden kehittymistä naisen munasarjoissa. Miehillä se stimuloi siittiösolujen tuotantoa.

Takalohko varastoi vasopressiinia ja hypotalamuksesta tullutta oksitosiinia. Vasopressiini pidättää vettä munuaisissa ja tukahduttaa virtsaamisen tarpeen. Lisäksi se nostaa verenpainetta supistamalla sydämen ja keuhkojen verisuonia.

Oksitosiini vaikuttaa kohdunkaulan laajenemiseen ennen synnytystä ja lisää kohdun supistelua. Oksitosiini stimuloi myös maitorauhasen maidon eritystä äidin alkaessa imettää. Oksitosiini on myös kiintymyksen ja sosiaalisuuden neuropeptidi.

Adrenokortikotrooppinen hormoni (ACTH) ohjaa lisämunuaista tuottamalla kortisolia ja säätelee aineenvaihduntaa. Luteinisoiva hormoni käynnistää naisilla ovulaation ja stimuloi miehillä testosteronin tuotantoa.

Lisämunuaiset sijaitsevat kehossamme munuaisten päällä. Rauhasten paksu ulkokuori tuottaa steroideja, joihin kuuluvat testosteroni, kortisoli ja aldosteroni. Rauhasen soikea. Ydinosa tuottaa noradrenaliinia ja adrenaliinia. Nämä hormonit nostavat sykettä ja kehon happi- ja glukoosimääriä sekä hillitsevät vähemmän tärkeitä elintoimintoja. Lisämunuaiset ohjailee reaktioitamme stressaaviin tilanteisiin ja valmistaa kehon äärimmäisiin tilanteisiin eli joko taisteluun tai nopeaan pakenemiseen. Pitkittynyt stressi kuormittaa lisämunuaista ja johtaa sairastumiseen.

Kilpirauhanen stimuloi kehon happimäärää ja energiankulutusta, jotta kehon aineenvaihdunta pysyisi tasaisena ja keho pysyisi terveenä ja toimivana. Hypotalamus ja aivolisäkkeen etulohko ohjaavat kilpirauhasta. Ne reagoivat kehon muutoksiin joko estämällä tai lisäämällä kilpirauhasta stimuloivien hormonien eritystä. Yliaktiivinen kilpirauhanen aiheuttaa liikahikoilua, laihtumista ja lämpöherkkyyttä. Aliaktiivinen kilpirauhanen aiheuttaa herkkyyttä kuumalle ja kylmälle, kaljuuntumista ja lihomista. Kilpirauhanen voi turvota murrosiän ja raskauden aikana sekä virustartuntojen tai jodinpuutteen vuoksi.

 

Neljä pientä lisäkilpirauhasta säätelevät kehon kalsiumtasoja ja vapauttavat hormoneja kalsiumin vähetessä. Jos kalsiumia on liikaa, kilpirauhanen vapauttaa kalsitoniinia sen vähentämiseksi. Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhaset toimivat siis yhdessä.