"Terveyttä kätesi ulottuvilla"

Juha Simola

Konsultaatiot Kampissa (Helsinki) ja Iso-Omenassa (Espoo).
Harjoittelu voi tapahtua käymälläsi kuntosalilla. Myös harjoittelu ja kuntoutus asiakkaan kotona on mahdollista.

0442483560

jsimola@me.com

Kirjaudu sisään

Artikkelit

Keripukki eli rickets

04.04.2018 18:31
Tältä näyttää keripukki luonnossa. Koska vastalon tukipiste on nilkan yläpuolella voi keripukin havaita ensin sääriluun alaosan kaareutumisena. Tämän on merkki pitkittyneestä D-vitamiini vajeesta. Tämä on korjautuva häiriö mutta vaatii aikaa ennenkuin luusto uudelleen muotoutuu. Luustossa on...

Omega-3 rasvahapot

31.03.2018 08:56
Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, joten tarvitsemme niitä päivittäin. Tarve on noin 1% kokonaiskaloreistamme eli 2400kcal nauttiva ihminen tarvitsee 2.4g omega-3 rasvahappoja. Tarve on siis paljon suurempi kuin on aikaisemmin luultu. Omega-3 rasvahapoilla on tunnetusti...
Ihmisaivoissa on arvioilta 86 miljardia neuronia ja saman verran hermosoluja tukevia gliaosoluja. Yksi gliasolu kykenee huolehtimaan ainakin kymmenestä synapsista. Signaalit välittyvät sähköisesti hermoja pitkin ionivarausten avulla. Neuroneissa on satoja yhteyksiä ympäröiviin hermosoluihin ja...
Vanhenemista karakterisoidaan usein fysiologisen toiminnan menetyksenä mikä johtaa lopulta kuolemaan. Kudosten kunnon heikkeneminen on ihmisen patologialle riski tekijä, joka johtaa syöpään, diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä neurodegeneratiivisiin sairauksiin.  Geneettiset...

Hallmarks of aging

29.03.2018 10:30
Aging is frequently characterized by loss of physiological activity, which will eventually result in death. Tissue loss of condition is the human pathology risk factor that leads to cancer, diabetes, cardiovascular diseases and neurodegenerative diseases. Genetic pathways and biochemical processes...

Supplements

14.12.2015 09:29
First of all will have to calculate the adequate intake of D-vitamin. An easy calculation to determine it is 2(ug) times weight (kg). This will give you the optimal amount of the supplement daily. Half life of D3 is 12-24 hours so don’t forget..Taking extra omega-3 will aid your immune system and...

Unen terveysvaikutukset

14.11.2015 11:36
Riittävä uni on tärkeä osa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa mieleen, painoon ja sydämemme. Unen aikana muistimme vahvistuvat ja aivomme käsittelevät uusia opittuja asioita. Vähäinen uni on liitetty myös lyhyempään elinkaareen. Unen määrä ja laatu vaikuttaa monella tapaa elämänlaatuun. Alle...

Lihasten toiminta

14.11.2015 11:30
Lihakset ohjaavat kehonsisäisiä liikkeitä supistamalla ja rentoutumalla. Kehossa on kolmen tyyppisiä lihaksia: sileitä lihaksia, sydänlihaksia ja luustolihaksia. Puhuessamme lihaksista tarkoitamme useimmiten juovikkaita lihaksia eli luustolihaksia. Näitä ovat uloimmat luurankoon kiinnittyvät...

Geenit ja perinnöllisyys

10.11.2015 13:00
Geenit määrittävät, keitä olemme. Ne ovat perinnöllisyyden perusyksikkö, joista jokainen sisältää koodatut ohjeet proteiinin valmistukseen. Ihmisellä on arvioilta 20 500 geeniä, joiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta yli 2 miljoonaan emäspariin. Ne vaikuttavat kaikkeen fysiologiassamme. Niiden...

Hormonit

06.11.2015 16:32
Endokriininen järjestelmä ohjaa ihmisen kehoa. Endokriinisen järjestelmän umpieritysrauhaset kommunikoivat solujen kautta ja ohjailevat niitä sekä elimiä hormoneilla. Rauhasten erittämät hormonit siirtyvät verenkiertoon ja niiden kohteena on tietyt elimet. Kohde-elimissä on hormonireseptoreja,...
<< 1 | 2 | 3 >>

Äänestys

Onko sivut mieliset

Hormonit

06.11.2015 16:32

Endokriininen järjestelmä ohjaa ihmisen kehoa. Endokriinisen järjestelmän umpieritysrauhaset kommunikoivat solujen kautta ja ohjailevat niitä sekä elimiä hormoneilla. Rauhasten erittämät hormonit siirtyvät verenkiertoon ja niiden kohteena on tietyt elimet. Kohde-elimissä on hormonireseptoreja, jotka reagoivat hormonin välittömiin kemiallisiin ohjeisiin.

Hormoneja on kolme perustyyppiä: peptidihormoni, mainita ja steroidit. Kehossa on yhteensä 50 erilaista hormonia. Valtaosa hormoneista on lyhyistä aminohappoketjuista koostuvia peptidejä. Aivolisäke ja lisäkilpirauhaset erittävät niitä. Kilpirauhanen ja lisämunuaisen ydinkerros erittävät amiineja, joita tarvitaan taistelu- ja pakoreaktioissa.

Endokriinisen järjestelmän aiheuttamat muutokset toimivat hermostua hitaammin. Ne säätelevät kasvua, mielialoja, aineenvaihduntaa, lisääntymistä ja kehon sisäistä tasapainoa. Aivolisäke, kilpirauhanen ja lisämunuaiset ovat endokriinisen järjestelmän pääosat. Sen muita osia ovat miehen kivekset, naisen munasarjat ja haima.

Hypotalamus säätelee herneen kokoisen aivolisäkkeen toimintaa. Nämä aivojen kaksi elintä hoitavat yhdessä endokriinisen järjestelmän hormonien takaisinsyöttötoimintoja ja ylläpitävät kehon sisäistä tasapainoa.

Aivolisäkkeessä on etu- ja takalohko. Etulohko erittää seitsemää tärkeää hormonia. Se erittää kasvuhormoneja, jotka stimuloivat lihasten ja luiden kehittymistä. Lisäksi etulohko stimuloi munarakkuloiden kehittymistä naisen munasarjoissa. Miehillä se stimuloi siittiösolujen tuotantoa.

Takalohko varastoi vasopressiinia ja hypotalamuksesta tullutta oksitosiinia. Vasopressiini pidättää vettä munuaisissa ja tukahduttaa virtsaamisen tarpeen. Lisäksi se nostaa verenpainetta supistamalla sydämen ja keuhkojen verisuonia.

Oksitosiini vaikuttaa kohdunkaulan laajenemiseen ennen synnytystä ja lisää kohdun supistelua. Oksitosiini stimuloi myös maitorauhasen maidon eritystä äidin alkaessa imettää. Oksitosiini on myös kiintymyksen ja sosiaalisuuden neuropeptidi.

Adrenokortikotrooppinen hormoni (ACTH) ohjaa lisämunuaista tuottamalla kortisolia ja säätelee aineenvaihduntaa. Luteinisoiva hormoni käynnistää naisilla ovulaation ja stimuloi miehillä testosteronin tuotantoa.

Lisämunuaiset sijaitsevat kehossamme munuaisten päällä. Rauhasten paksu ulkokuori tuottaa steroideja, joihin kuuluvat testosteroni, kortisoli ja aldosteroni. Rauhasen soikea. Ydinosa tuottaa noradrenaliinia ja adrenaliinia. Nämä hormonit nostavat sykettä ja kehon happi- ja glukoosimääriä sekä hillitsevät vähemmän tärkeitä elintoimintoja. Lisämunuaiset ohjailee reaktioitamme stressaaviin tilanteisiin ja valmistaa kehon äärimmäisiin tilanteisiin eli joko taisteluun tai nopeaan pakenemiseen. Pitkittynyt stressi kuormittaa lisämunuaista ja johtaa sairastumiseen.

Kilpirauhanen stimuloi kehon happimäärää ja energiankulutusta, jotta kehon aineenvaihdunta pysyisi tasaisena ja keho pysyisi terveenä ja toimivana. Hypotalamus ja aivolisäkkeen etulohko ohjaavat kilpirauhasta. Ne reagoivat kehon muutoksiin joko estämällä tai lisäämällä kilpirauhasta stimuloivien hormonien eritystä. Yliaktiivinen kilpirauhanen aiheuttaa liikahikoilua, laihtumista ja lämpöherkkyyttä. Aliaktiivinen kilpirauhanen aiheuttaa herkkyyttä kuumalle ja kylmälle, kaljuuntumista ja lihomista. Kilpirauhanen voi turvota murrosiän ja raskauden aikana sekä virustartuntojen tai jodinpuutteen vuoksi.

 

Neljä pientä lisäkilpirauhasta säätelevät kehon kalsiumtasoja ja vapauttavat hormoneja kalsiumin vähetessä. Jos kalsiumia on liikaa, kilpirauhanen vapauttaa kalsitoniinia sen vähentämiseksi. Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhaset toimivat siis yhdessä.