"Terveyttä kätesi ulottuvilla"

Juha Simola

Konsultaatiot Kampissa (Helsinki) ja Iso-Omenassa (Espoo).
Harjoittelu voi tapahtua käymälläsi kuntosalilla. Myös harjoittelu ja kuntoutus asiakkaan kotona on mahdollista.

0442483560

jsimola@me.com

Kirjaudu sisään

Artikkelit

Motivaatio on sisäinen voima, joka ajaa meitä opiskelemaan, tekemään töitä ja se ohjaa meidän toimintaa päivittäin. Se ei ole staattinen tila vaan muuttuu ja vaihtelee tilanteen, ajan sekä paikan mukaan. Parhaimmillaan motivaatiota voisi kuvailla sisäisenä palona johonkin asiaan. Psykologiassa...
Niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa motorista oppimista säätelevät aivojen ja selkäytimen eri osat liikemallien avulla. Hermosto mittaa sensorisesti liikesuoritusta ja korjaa liikemallia pikkuaivojen avulla. Liikkeiden oppiminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: kognitiivinen (mitä tehdään),...

Life Management

06.11.2015 15:23
Useat kuormitustekijät ravistelevat meitä elämämme varrella. Kuinka monet meistä tekevätkään liikaa töitä ja nukkuvat tai liikkuvat liian vähän. Jo liiallinen istuminen tai muutaman kilon ylipaino laskevat elämänlaatuamme. Useimmat meistä on kuullut sanonnan, että terveen elämän perusteet ovat...
Toistojen merkitys perustuu siihen, että meillä on kolmen tyyppisiä poikkijuovaisia lihassoluja ja harjoittelu kohdistuu kerralla yhden tyyppisiin lihassoluihin. Poikkijuovaiset lihassolut luokitellaan sen mukaan miten ne käyttävät energiaa tuottaakseen liikettä. Lihassolut ja liikunta itsessään...
Täällä pohjolassa on jo pitkään kiistelty tämän kehossa muodostuvan vitamiinin saannista. Ainoa mikä on varmaa, että sitä tarvitaan joka päivä, kun UV-indeksi laskee. Meillä Suomessa tämä tieto voi kuulostaa lohduttomalta mutta fiksu selviää aina.  Aluksi voitaisiin keskustella miten...
Tämän kunniaksi voi pari papua keittää. Kahvin terveysvaikutuksista on monenmoista tarua mutta viime vuosina on löydetty yhä enemmän tukea kahvin positiivisista vaikutuksista terveyteemme. Nyt voit jo varmuudella kaivaa expressokeittimesi kaapista ja hyvällä omalla tunnolla ottaa kupposen, jos...
Mikä ajaa Sinua tekemään valintoja, jotka olet tehnyt. ?Mikä on se asia, jonka sinä haluisit muuttaa elämässäsi? Onko sinulla vaivoja, joille ei ole selitystä? Työskenneltyäni tutkimusmaailmassa tulin siihen johtopäätökseen, ettei ihmistä voi tutkia eläimillä. Ei tutkimuksista voida vetää...

Ravinto

06.11.2015 15:13
Ravinnon merkitys hyvinvoinnille on 80%. On siis sanomattakin selvää, ettei kenestäkään tulee urheilijaa tai reipasta lasta mikäli ravitsemusasiat eivät ole kunnossa. Perusteista on hyvä lähteä. Monet pyytävät jotain hyvää lisäravinnetta tai konstia, jolla voi kompensoida elintapojaan. Tärkein...

Pysy Nuorekkaana

06.11.2015 15:12
Nuorekkaana pysyminen on hankalaa. Kehosi alkaa menettää lihaksia ja päivittäinen toiminta alkaa tuntua taakalta. Miehen testosteronitaso laskee ja naisilla kuukaustiskierto heikkenee. Ongelma johtuu hormonitoiminnan huonontumisesta.  On vain loogista korjata ongelmat siellä missä ne ilmenee...
Ainakin 25% suomalaisista kärsii kaamosoireista jossakin elämänviheessa. Ilmiötä kutsutaan nimellä seasonal affective disorder (SAD) ja me suomalaiset olemme vaarassa sairastua siihen maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Kaamos väistyy kuitenkin elintapoja ja ympäristöä muuttamalla. Tärkein tekijä...
<< 1 | 2 | 3

Äänestys

Onko sivut mieliset

Geenit ja perinnöllisyys

10.11.2015 13:00

Geenit määrittävät, keitä olemme. Ne ovat perinnöllisyyden perusyksikkö, joista jokainen sisältää koodatut ohjeet proteiinin valmistukseen. Ihmisellä on arvioilta 20 500 geeniä, joiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta yli 2 miljoonaan emäspariin. Ne vaikuttavat kaikkeen fysiologiassamme. Niiden tarjoama koodi määrittää ulkonäkömme lisäksi solujen sisällä tapahtuvat biokemialliset reaktiot ja monien mielestä jopa persoonallisuutemme.

Jokaisella ihmisellä on jokaisesta geenistä kaksi kopiota- yksi peritty kummaltakin vanhemmalta. Vaikka näillä alleeleilla on pohjimmiltaan sama tehtävä, hiuksenhienot erot tekevät meistä ainutlaatuisia.

Jokaisen solun (paitsi punasolun) sisällä on tuma, joka sisältää geneettisen tiedon. Geneettinen tieto on tallennettu nelikirjaimisen DNA:n muotoon. Se koostuu neljästä emäksestä: adeniini (A), guaniinista (G), sytosiinista (C) ja tymiinista (T). Kuten molekyylibiologi Francis Crick Asian ilmaisi, “DNA tekee RNA:n, RNA proteiinin ja proteiini meidät”. Solun käyttäessä tiettyä geeniä, se tekee tilapäisen kopion RNA:n muodossa. Tämä kopio sisältää kaiken tiedon mitä tarvitaan proteiinin muodostamiseen.

Human Genome Project- hankkeen tarkoitus oli kartoittaa ihmisen koko genomi. Geneettisen koodin antaman tiedon avulla tutkijat ovat tunnistaneet geenejä, jotka vaikuttavat eri sairauksiin. Sysänsairauksien ja monimutkaisempien sairauksien geneettisiä vaikutustekijöitä ei vielä täysin tunneta mutta genomin tunetemus helpottaa riskitekijöiden tunnistamista. Human Genome Project- hankkeen mielenkiintoisimpia löytöjä oli, että vain 2 prosenttia genomistamme koodaa proteiineja. Genomilla on siis muitakin tehtäviä. Koodaamattomien sekvenssien tehtäväksi on arvioitu toimimista puskurina suojaamaan tärkeitä geneettisiä tietoja mutaatiolta. Muu koodaamaton DNA toimii kytkimenä, jonka avulla solu kytkee geenit päälle ja pois oikea-aikaisesti sekä säätelee geenien ilmentymää.

Kaikkien eliöiden muuntelun taustalla on geenimutaatiot. Useimmat mutaatiot tapahtuvat kopioitaessa DNA:ta, DNA:n kopioinnista vastaava molekyylikoneisto on altis virheille, jotka muuttavat DNA-sekvenssiä. Kyseessä voi olla yksinkertainen virhe, jossa emäspari vaihtuu toiseen tai isompi virhe, jossa emäspareja lisätään tai poistetaan. Solujen korjausmekanismi korjaa virheitä niiden ilmentyessä ja joskus jopa tuhoaa virheen tehneen solun. Kuitenkin joitakin virjeitä pääsee läpi.

Useimmat ihmisen elämän aikana saamat mutaatiot ovat harmittomia ja esiintyvät joko DNA:n ei koodaavissa alueissa tai muuttavat geeniä vain vähäisessä määrin. Joistakin mutaatioista seuraa kuitenkin sairauksia. Mutaatiot voivat siirtyä siittiöiden ja munasolujen kautta seuraavalle sukupolvelle. Kaikki mutaatiot eivät kuitenkaan ole pahasta. DNA-sekvenssin satunnaiset muutokset tukevat evoluutioteoriaa ja voivat auttaa yksilöä selviytymään.

Perinnällisyystiede kasvaa tutkimusalana nopeaa tahtia ja DNA:n toiminnasta löydetään jatkuvasti uutta tietoa. Nykyään tiedetään, että ympäristön vaikutteet voivat muuttaa sitä, miten DNA on pakattu soluun. Tämä voi muuttaa proteiinien ilmentymistä joidenkin geenien toiminnan estyessä. Epigenetiikan muutokset eivät muuta DNA-sekvenssiä mutta säätelevät sitä miten solu pääsee käyttämään sitä. Epigeneettiset muutokset voivat siirtyä solusta sen jälkeläisille ja trajoavat näin yhden lisämekanismin, jolla geneettistä tietoa voidaan muokata sukupolvelta toiselle